Klik -tullaan tutuksi Sanna Saarimaan kanssa

Esittele itsesi ja kerro omasta työstäsi

Olen Sanna Saarimaa, järjestösuunnittelija Suomen MS-liitosta. Alueeseeni kuuluu puoli Suomea, eli alue Kokkolasta ylöspäin. Toimistoni sijaitsee Oulussa. Alueella toimii kuusi MS-yhdistystä ja useita kerhoja. Työhöni kuuluu yhdistysten ja kerhojen toiminnan tukeminen monin eri tavoin. Käyn kertomassa ajankohtaisista asioista kerhoilloissa tai järjestän koulutusta ja perehdytystä yhdistystoimijoille. Lisäksi neuvon ihmisiä henkilökohtaisesti esimerkiksi erilaisissa sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa vastaamalla liiton Norma -neuvontapuhelimeen ja –sähköpostiin. Työhöni kuuluu paljon tiedotusta sekä yhdistyksille että yhteistyöverkostoille. Työni on omatoimista ja pidän ihmisten kohtaamisesta. Harmituksen aiheena on sairastavien ja omaisten alueellinen epätasa-arvoisuus eri palveluiden saamisen suhteen.

Toukokuussa vietettävän Maailman MS-päivän tarkoituksena on antaa tietoa ja vähentää ennakkoluuloja. Päivää varten tehdyssä kappaleessa lauletaan ”en oo täydellinen, näe sen taakse!”  Laulun voi kuunnella osoitteessa täällä.

Miten teet yhteistyötä OK-opintokeskuksen kanssa?

OK-opintokeskus järjestää paljon hyödyllisiä koulutuksia, joista välitän tietoa aina alueen yhdistyksille. Erityisesti sosiaalinen media ja siihen liittyvät koulutukset tuntuvat kiinnostavan yhdistystoimijoita tällä hetkellä. OK-opintokeskukselta saatava rahallinen tuki on tärkeä sekä liiton että alueen yhdistysten toiminnassa. Opintokeskus hyödyntää hienosti etäosallistumisen mahdollisuuksia koulutuksissaan, se on hyvä juttu! Tällä hetkellä teemme yhteistyötä opintokeskuksen kanssa suunnittelemalla Neurologisten vammaisjärjestöjen yhteistä ”Ryhdistä yhdistystä” –verkkokurssia, joka alkaa syksyllä.

Miltä pohjoinen Suomi sinusta näyttää? Entä mitä ajatuksia sinulla järjestöyhteistyöstä?

Alueella, jossa välimatkat ovat pitkiä ja toimintaan osallistujia kenties vähän, on järkevää tehdä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Esimerkiksi erilaisia yhdistystoiminnan peruskoulutuksia yhdistykset voisivat järjestää yhteistyössä, samoin vaikkapa erilaisia liikuntatapahtumia. Yhteistyön tekemisessä pitäisi olla rohkeutta löytää uusia kumppanuuksia sellaisistakin järjestöistä, joiden kanssa yhteistyö ei tulisi heti ensimmäisenä mieleen.

Mikä esine olisit omalla työpöydälläsi ja miksi

Ehkä olisin työpöydän alla lojuva selätin, joka muistuttaa jatkuvasti siitä, että pitämällä itsestä huolta jaksaa paremmin myös työssä. Tätä viestiä yritän viedä myös vapaaehtoistoimijoille. Itsestä ja omasta jaksamisesta pitää huolehtia!

Haastan mukaan Hilkka Lahden Munuais- ja Maksaliitosta. Haluaisin kysyä Hilkalta, millainen merkitys viestinnällä hänen mielestään yhdistystyössä on.

KLIK tullaan tutuiksi Raija Similän kanssa

11.    Esittele itsesi ja kerro omasta työstäsi

a)      Nimi, titteli, järjestö
Raija Similä, järjestösuunnittelija. Lihastautiliitto ry
b)    Kerro mitä työsi on?
Ohjausta, neuvontaa ja tukea lihastautia sairastaville, heidän läheisilleen
c)    Kerro joku ajankohtainen järjestökuuluminen
Lihastautiliitolla on perheteeman vuosi Harvinainen – erilainen perhe. Tulossa on mukava kierros Pello, Kolari, Kittilä akselilla oli viikolla 16.
d)    Mitkä asiat tuottavat työssäsi iloa? Entä onko jotain harmistuksen hetkiä?
Iloa tuottaa onnistumiset asiain hoidossa sarastavan hyväksi ja harmitusta ainainen niukkuus rahasta.

2.    Miten teet yhteistyötä OK-opintokeskuksen kanssa?
a)    Kuinka kauan järjestösi on ollut OK-opintokeskuksen jäsen?
Ainakin koko oman työhistorian ajan veikkaan  11 vuotta, luulen että enemmän.
b)    Miten hyödytte jäsenyydestä?
Saamme rahallisen korvauksen kuluihin ja koulutusta
c)    Mitä OK-opintokeskuksen palvelua voisit suositella muillekin?
Koulutusta
d)    Miten OK-opintokeskuksen voisi kehittää toimintaansa?
Jaa, ei tule äkkiseltään mieleen muuta kuin Ouluun esteetön paikka, pyörätuolia käyttävät ei sinne pääse.
3.    Miltä pohjoinen Suomi sinusta näyttää? Entä mitä ajatuksia sinulla järjestöyhteistyöstä?
Neurologiset järjestöt ovat tehneet jo vuosia yhteistyötä, Oulussa oleva Kumppanuuskeskus luo myös yhteistyöpuitteet monen eri järjestön kanssa. Oma työ on aina keskiössä ja yhteistyölläkin on rajansa. Olen huomannut että neurologisten paikallisyhdistysten voimavarjoja voisi yhdistää, monet harvinaisia sairauksia ja toimija ovat pääasiassa vapaaehtoisia.
b)    Ajankohtaisia ilmiöitä pohjoisessa Suomessa (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu)
Omat paikallisyhdistykset ( kaksi) saivat molemmat RAYn toimintatonnin, joka kovasti ilahduttaa heitä ja tuo alueelle uutta toimintaakin.

4.    Loppukevennys: Mikä esine olisit omalla työpöydälläsi ja miksi?
Kastelukannu,  koska työni ei ole koskaan kuivaa

5.    Kenet haastat mukaan seuraavaksi ja mitä haluaisit häneltä kysyä?
Sanna Saarimaa,  Suomen MS- liitto ry.

Klik -tullaan tutuksi Risto Lappalaisen kanssa

Hei olen järjestösuunnittelija Risto Lappalainen Aivoliitosta. Olen jo mielestäni toiminut valovuosia Aivoliitossa (kohta 20 v täynnä). Työni on iän ja kokemuksen takia muuttunut entistä enemmän valtakunnalliseksi samalla kun perustyö alueen yhdistysten kanssa on jatkunut. Tällä hetkellä vastaan Vertaistukihenkilökoulutuksesta ja vertaistoiminnasta valtakunnallisesti ja olen samalla kehittämässä ja kytkemässä vertaistoimijoita osaksi saumatonta palvelu- ja hoitoketjua.  Toimin myös aktiivisesti luontoliikunnan ja soveltavanliikunnan alueella, järjestäen erilaisia viikon mittaisia teemalomia eri vammaisryhmille yhdessä. 

Tällä hetkellä juuri olen tekemässä vertaistoiminnasta ammattilaisille suunnattua esitettä, joka palvelisi koko laajaa vammais- ja kansanterveysjärjestöjen kenttää. Työssäni nautin työn innovatiivisuudesta ja mahdollisuudesta kehittää uusia juttuja.  Lisäksi olen lähdössä ohjaamaan nuoria aikuisia talviliikunnan riemuihin Vuokattiin, kuten lasketteluun ja hiihtooon (soveltavaa talviliikuntaa). 

Eniten harmittaa ja ottaa pattiin nykyinen kilpailutus toiminta, joka on tuhonnut monta hyvää järjestöjen tuottamaa palvelutoimintaa, joissa ihmisten omista tarpeista on voinut rakentaa palveluita. Nyt rahan sanellessa tarjontaa, tapahtuu eriarvoistumista jossa asiakkaan tarpeita ja mahdollisuuksia ei voida huomioida.

Yhteistyöni OK- opintokeskuksen kanssa

Järjestän paljon vertaistoimintakoulutuksia, joissa käytän OK -opintokeskuksen opintotunteja. Kun liittomme on ollut jäsenenä OK -opintokeskuksessa yli 20 vuotta, on sen tarjoama toiminta tullut tutuksi. OK -opintokeskuksen hyviä yhdistyskoulutuksia suosittelen usein meidän yhdistyksille. OK -opintokeskus voisi tuoda kentälle erilaisia järjestötyön mittareita ja arviointi menetelmiä, joilla voidaan mitata laatua ja määrää.

Järjestötyöntulevaisuus Pohjois-Suomessa

Kun tekee työtään täällä Kainuun alueelta ja Kajaanista käsin, niin toivoisi, että järjestötyöntekijöiden panosta olisi käytössä enemmän ja laajemmin kentällä. Pitkien matkojen Pohjois-Suomessa järjestöjen aluetyöntekijät olisi hajautettava koko alueelle niin, että yhdellä olisi useamman eri liiton jäsenyhdistysten ohjaus omalla alueella, näin säästettäisiin matka-ajassa ja työmatkoissa.

Mielenkiintoista on katsoa kun nämä uudet Soten Erva alueet tulevat, miten järjestöjenrooli yhteistyökumppaneina tulee kehittymään tässä kuviossa.

Loppukevennys

Työpöydälläni on tällä hetkellä kasa erilaista vähemmän tärkeää roinaa ja paperia, jos niistä yhden poimisi, niin se on täysin tarpeeton pyyhekumi. Olen jo monta kertaa todennut sen että se ei toimi, vaikka kuinka hankaan tätä tekstiä ei se häviä näytöltä. Täytynee ostaa uusi. Myöskään näytönsäästäjää en tarvitse, se on kuulemma tässä pöydällä, mutta en ole löytänyt sitä vielä ja sitten vielä hiirikin karkasi jo muutamia kuukausia sitten. Loppujen lopuksi mietin teenkö turha työtä sillä ei tätä juttua kuitenkaan kukaan lue. Tervetuloa Kainuuseen ja Puolangan pessimisti päiville, vaikka ette te kuitenkaan tule.

Haastan seuraavaksi  Raija Similän Lihastautiliitosta.

Virkistäydy ja verkostoidu 2014!

Järjestämme tänäkin vuonna järjestötyöntekijöille kaksi virkistäytymis - ja verkostoitumismahdollisuutta, jotka sisältävät luonnollisesti virkistystä ja verkostoitumista, mutta myös ajankohtaista järjestöasiaa. Tapahtumat on tarkoitettu ensisijaisesti jäsenjärjestöjemme työntekijöille ja ne ovat maksuttomia.

PYÖRÄT PYÖRIVÄT OULUSSA 22.8. KLO 12 -15 

Polkaise syksy vauhtiin reippaassa järjestöseurassa. Osallistu pyöräretkeemme, jossa tutustumme oppaan ohjaamana erilaiseen Ouluun, jaamme joukolla innovatiivisia ideoita syksyn varalle sekä nautimme piknikeväistä.

Kuva ArtyomK

Ilmoittaudu viimeistään 15.8. minna.pesonen@ok-opintokeskus.fi. Mukaan mahtuu 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

 

RETKEILLÄÄN HAAPARANNALLE 15.12. KLO 8.30 - 16

Virkistäydy ja verkostoidu retkellä Haaparannalle. Matkalla hyödyllistä ajankohtaista tietoa järjestökentältä (tarkentuu lähempänä).

Kuva johnnyberg

Ilmoittaudu viimeistään 8.12. hanna.alaniska@ok-opintokeskus.fi. Mukaan mahtuu 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

Tervetuloa mukaan!

Vinkkejä esitysmateriaalin laatimiseen

Esitys, luento, puhe, puheenvuoro, niiden tarkoitus on herättää kuulijassa mielenkiintoa ja innostusta. Niiden tavoitteena on jopa muuttaa totuttuja tapoja tai tarjota uusia vaihtoehtoja asioiden ymmärtämiselle. Yksinkertaisesti tavoitteena on, että kuulija oppii. Puheen rinnalle laadittu materiaali tukee näitä tavoitteita, mutta vain jos ne on tehty huolella ja oppimista tukevaksi. Tässä pari ehdotusta ranskalaisten viivojen tilalle sekä muita materiaalin virkistysvinkkejä.

Karsi sisältöä. Tee yksittäisen kalvon ja koko esityksen ydinainesanalyysi eli priorisoi mitä asioita ehdit esitellä sinulle varatussa ajassa.

Vähennä koko esityksesi diojen määrää. Näin osallistuja ei uuvu ja passivoidu kalvosulkeisten alle, vaan hänelle jää aikaa ajatella, kirjoittaa, kysyä, keskustella materiaalin asiasisällöstä. Ja mieti mitä asioita kannattaa yhteen kalvoon kirjoittaa. Mikään ei ole lannistavampaa kuin kalvo täynnä kymmeniä kokonaisia lauseita. Käytä lauseiden sijaan ydinsanoja. Muista, että materiaali ei ole sinun muistilappusi vaan tee se osallistujan oppimisen tueksi.

Tee visuaalisesti toimivat materiaalit. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat ranskalaista viivaa. Laita ranskalaisten viivojen sijaan kuvioita, kaavioita ja piirroksia (Huom! Kokeile powerpointin smartart –työkalua). Piirroksia, kuvioita ja clipartin kuviakin voit muokata itsesi näköiseksi. Käytä valokuvia oikeasta elämästä tai ilmaisesta kuvapankista. Kun teet tekstiä käytä tarpeeksi isoa fonttia, elävöitä väreillä, käytä esityksen osittaista paljastamista (animaatiot). Kaikkea näitä tietysti kohtuudella.


Käytä muitakin havainnollistamisvälineitä! Aina käyttökelpoisia ovat perinteiset fläppitaulut ja tavallinen tussi- taikka liitutaulu. Kokeile uutta havainnollistamisvälinettä Preziä tai vanhempaa, mutta edelleen toimivaa tapaa mindmapia.

Anna läsnäolijoille mahdollisuus ajatella ja tehdä omia muistiinpanoja. Kuulijoiden oma aktiivisuus lisää heidän ymmärtämystään asiasta. Jos osallistuja saa tai joutuu tekemään muistiinpanoja itse, lisää se hänen oppimistaan. Älä siis tarjoa kaikkea valmiina, eli jätä aukkoja yksittäiseen kalvoon tai jätä koko kalvo kokonaan tekemättä. Voit jättää jopa kaiken esitysmateriaalin tekemättä, ja antaa sen tekemisen kokonaan osallistujan tehtäväksi. Uskallatko?

Intoa esitysmateriaalin virkistämiseen!

P.S. Pidimme OK -opintokeskuksessa syyskuussa yhden opintopisteen laajuisen koulutuksen asiasta. Lähipäivinä osallistujajoukko keskusteli asioista innokkaasti ja työsti opitun perusteella uusiksi oman koulutusmateriaalin. Tässä osallistujan kommentti mikä edisti oppimista koulutuksessa:
”Hyvä ja motivoiva kouluttaja, uudet asiat, innostunut ilmapiiri, oman työni kannalta keskeinen aihe.”

Kouluttajataitoja kertaamassa

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) järjesti palokuntakoulutuksen kurssinjohtajien kouluttajakoulutuksen Oulussa ja me pääsimme mukaan kouluttajaksi.

Päivien aikana keskustelimme innokkaasti miten aikuinen oppii ja innostuu ja millainen on hyvä kouluttaja. Lisäksi suunnittelimme opetusta, teimme ydinainesanalyysia ja mietimme opetuksen toteutusprosessia. Ja lopuksi testasimme erilaisia arviointimenetelmiä ja mietimme mitkä somen välineet sopivat palokuntakoulutukseen.

Pikapalautteen mukaan koulutus oli mielenkiintoinen, hyödyllinen ja innostava.

Klik -tullaan tutuiksi Minnaleena Ollankedon kanssa

Esittele itsesi ja kerro omasta työstäsi
Hei, olen Minnaleena Ollanketo ja toimin Pohjois-Suomen aluevastaavana Keliakialiitossa.
Lyhyesti sanottuna työhöni kuuluu Pohjois-Suomen keliakiayhdistysten toimintaedellytysten vahvistamista, keliaakikoiden neuvontaa ja ohjausta sekä yhteistyötä monen eri sidosryhmän kanssa. Vapaaehtoisten tukeminen käsittää koulutusten järjestämistä, konkreettista järjestötoimintaan liittyvää käytännön tukea ja neuvontaa. Terveydenhuollon kanssa yhteistyötä tehdään esimerkiksi ensitietopäivien tiimoilta, lisäksi järjestetään ammattilaisten täydennyskoulutuksia. Valtakunnallisina tehtävinä hoidan liittomme kokemuskoulutustoimintaa ja keliakiahoitajaverkostoon liittyviä tehtäviä.
Toimialue alkaa Keski-Pohjanmaalta ja kattaa koko Pohjois-Suomen.  Alueella toimii yhdeksän paikallisyhdistystä täysin vapaaehtoisvoimin.

Vapaaehtoiset toimijat ovat järjestömme voimavara. He järjestävät monipuolista toimintaa keliakiailloissaan ja mahdollistavat kohtaamisenpaikkoja.

Kerro joku ajankohtainen järjestökuuluminen
Parhaillaan kehitämme muun muassa vertaistukitoimintaa. Vertaistukitoiminnan perinteiset muodot eivät sellaisenaan enää riitä, vaan tarvitaan uusia toimintamuotoja entisten rinnalle. Työryhmätyöskentely on mielekästä erityisesti siksi, kun siinä on mukana ammattilaisten lisäksi vapaaehtoisia.

Mitkä asiat tuottavat työssäsi iloa? Entä onko jotain harmistuksen hetkiä?
Iloa työssä tuottavat ihmiset, jotka tekevät hyvää! Muun muassa järjestömme vapaaehtoiset, jotka antavat aikaansa halutessaan auttaa kanssaihmisiä. Iloa tuottaa sekin, jos on voinut auttaa toista ihmistä alkuun arjen haasteiden kanssa. Lisäksi upea työyhteisö ja muut järjestökollegat ovat arvokkaita voimavaroja.
Tällä hetkellä harmitusta aiheuttaa järjestöjä koskettava lisäbyrokratia, muun muassa hankintalaki.  Toivoisin, että resursseja voitaisiin käyttää aitoon tekemiseen. Muutosvastarintaako?

Miten teet yhteistyötä OK-opintokeskuksen kanssa?
Keliakialiitto on ollut OK-opintokeskuksen jäsen jo vuosia, ainakin jo vuodesta 2005 asti. Jäsenyys on mahdollistanut laadukkaisiin koulutuksiin osallistumisen sekä osaavia kouluttajia järjestömme omiin koulutuksiin. Lisäksi saamme OK-opintokeskuksen kanssa yhteistyössä järjestettäviin koulutuksiin (aikuiskoulutuksiin) avustusta. Samalla tulee pohdittua tarkemmin koulutuksen pedagogisia lähtökohtia.

Mitä OK-opintokeskuksen palvelua voisit suositella muillekin?
Suosittelen osallistumaan OK-opintokeskuksen koulutuksiin. Ne ovat nykyään hyvin ajassa mukana.

Miten OK-opintokeskus voisi kehittää toimintaansa?
Kenties voisimme järjestää järjestöjen ja OK-opintokeskuksen kanssa yhteisiä koulutuksia esimerkiksi lapin perukoille. Se voisi sisältää yhteisiä osuuksia ja tarvittaessa substanssiryhmälle kohdennettuja osuuksia.

Miltä pohjoinen Suomi sinusta näyttää? Entä mitä ajatuksia sinulla järjestöyhteistyöstä?
Järjestöillä on jo olemassa paljon yhteisen tekemisen paikkoja ja vanhoja hyviä toimintamallejakin. Näitä voisi tarkastella ja pohtia, missä voitaisiin tiivistää tekemisen meininkiä. Erityisesti toivoisin jäsenistölle ja kansalaisille suunnattuja tapahtumia ja tilaisuuksia.

Ajankohtaisia ilmiöitä pohjoisessa Suomessa (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu)
Alueen paikallisyhdistyksissä on tulossa monenlaista toimintaa, niihin kannattaa jäsenten ja muutkin keliakiateemasta kiinnostuneiden tutustua.

Loppukevennys: Mikä esine olisit omalla työpöydälläsi ja miksi
Silppuri! Työpöytäni vaatii totaalisen puhdistuksen lukemattomista kasoista. Näin voisi vapauttaa tilaa uusille ajatuksille.

Kenet haastat mukaan seuraavaksi ja mitä haluaisit häneltä kysyä?
Heitän haasteen Aivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalaiselle Kainuuseen ja kysyisin häneltä, miten aivoterveyttä kannattaa vaalia?