Klik - tullaan tutuksi Päivi Jurvakaisen kanssa

Olen Päivi Jurvakainen, järjestötyönsuunnittelija Punaisen Ristin Oulun piiritoimistosta. Toimialueemme kattaa Pohjois-pohjanmaan ja Kainuun maakunnat, joissa toimii yhteensä 44 paikallisosastoa vapaaehtoisvoimin. Tehtävänäni on tukea ja kouluttaa osaston vapaaehtoisia monin eri tavoin. Vastuullani ovat osastojen luottamushenkilöt ja - toiminta, jäsenasiat, valtakunnalliset kampanjat ja keräystoiminta. Tällä hetkellä työpäiväni täyttää Suomen Punaisen Ristin suurin ja näkyvin sekä pisimään yhtäjaksoisesti toteutettu keräys Operaatio Nälkäpäivä. Tänä vuonna keräys toteutetaan jo 34. kerran lähes jokaisella Suomen paikkakunnalla. Kolmipäiväiseen keräykseen osallistuu vuosittain lähes 20 000 vapaaehtoista. Näin laajan ja yhtämittaisen avunketjun mahdollistavat paikallisosastojen upeat vapaaehtoistoimijat!

Nälkäpäivä tarjoaa niin kouluille, opiskelijoille, harrastus- ja työyhteisöille sekä yksityishenkilöille erinomaisen mahdollisuuden auttaa ihmisiä niin lähellä kuin kaukanakin. Keräys on myös oiva mahdollisuus tutustua järjestön toimintaan ja paikallisiin toimijoihin. Nälkäpäivänä Punainen Risti kerää varoja katastrofirahastoon. Varoja ei sidota etukäteen tiettyyn kohteeseen, joten niitä voidaan käyttää nopeasti juuri siellä, missä apua eniten tarvitaan.

Tommi Tabermann on osuvasti kuvannut runossaan tekemisen motivaatiota näin ” Kaikkea saa tehdä. Kaikkea pitää tehdä. Kaikkia ovia pitää tempoa, kaikkia kuita kurkotella. On vain yksi ehto, elinehto: Värisevää sielua ei saa tallata.”

Omaa työtäni motivoi työn merkitys ja mielekkyys. Koulutetut ja auttamisen ilon omaavat vapaaehtoiset tekevät viikoittain merkittävän työpanoksen ihmisten auttamiseksi esimerkiksi vierailemalla laitoksissa asuvien yksinäisten vanhusten luona tai antamalla ensiapua erilaisissa yleisötapahtumissa. Punainen Risti on järjestö, josta löytyy tekemistä kaiken kokoiselle ja ikäiselle sukan kuluttajalle ja se, jos mikä on työni rikkaus! 

Haasteena järjestötyön kentässä näen myös kertaluonteisten vapaaehtoistehtävien vähyyden. Nykyään monella ihmisellä olisi halua auttaa ja aikaa satunnaisesti, mutta monesti järjestötoiminta sitoo nykyihmisiä liikaa.

Yhteistyö OK- opintokeskuksen kanssa

Teemme niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin paljon yhteistyötä Ok- opintokeskuksen kanssa. Vajaan 20 hengen työyhteisömme osallistuu aktiivisesti OK:n järjestämiin koulutuksiin, joita tarjotaan myös paikallisyhdistyksen toimijoille. Itse olen saanut olla mukana Punaisen Ristin edustajan OK- alue Clubissa suunnittelemassa ja ideoimassa Oulun aluetoimiston kurssi- ja virkistystarjontaa. OK- opintokeskuksen toiminta on mahdollistanut verkostoitumisen eri järjestöissä toimivien kollegoiden kanssa. Viime syksynä osallistuimme työkaveri kanssa OK:n järjestämälle 5 opintopisteen ”Johtataminen järjestössä” - koulutukseen, jonka kautta myös moni alueemme järjestötyöntekijä tuli tutuksi.

Miltä pohjoinen Suomi sinusta näyttää? Entä mitä ajatuksia sinulla on järjestöyhteistyöstä?

Järjestöjen merkitys pohjoissuomalaisten ihmisten harrastustoiminnalle ja hyvinvoinnille on merkittävä. Järjestötoiminta tarjoaa monelle vapaaehtoiselle sosiaalisen verkoston, mielekästä ja tärkeää tekemistä, mutta myös vertaistukea ja apua sitä tarvitseville. Tulevaisuudessa uskon kolmannen sektorin toimijoiden olevan entistä merkittävimpiä tukijoita ja toimijoita julkisten palveluiden tuottajien rinnalla mm. sosiaalitoimen puolella.

Järjestötoiminnan organisointi ja vapaaehtoisten kanssa tehtävä työ on samankaltaista järjestöstä riippumatta. Eri järjestöillä olisi varmasti paljon annettavaa toisillemme ja voisimme jakaa hyviä käytäntöjä ja työkaluja säännöllisellä yhteistyöllä. Voisimme varmasti yhdistää joitain järjestöjen koulutuksia ja saattaa näin myös yhteen paikallistoimijoita.

Mikä esine olisit omalla työpöydälläsi ja miksi?

Omalla työpöydälläni olisin leimasin - järjestön tunnus, joka suojaa ja kertoo humanitaarisesta avustustoiminnasta luonnonkatastrofien ja sodan selkkauksien keskellä. Punainen risti merkkinä suojaa niin autettavaa ja auttajaa sekä kertoo omalla tunnuksellaan maailmanlaajuisesta vapaaehtoisverkostosta - auttamisen ketjusta!

Haastan mukaan blogiin

”Koko Suomi leikkii” leikkilähetin Piia Tuhkasen MLL:n Kainuun piiritoimistosta. 

Klik -tullaan tutuksi Hilkka Lahden kanssa

Minä olen

Olen Hilkka Lahti ja toiminut Munuais- ja maksaliiton järjestösuunnittelijana liki kaksi vuotta. Viisaat sanovat, että se aika menee uuteen työhön perehtymiseen, eivätkä ole yhtään väärässä. Järjestötyön lisäksi tehtäviini kuuluu viestintä eli lehtijuttujen ja esitteiden tekeminen, nettisivujen päivittäminen ja tapahtumamainosten tekeminen. Viestintä liittyy kaikkeen järjestössä tehtävään työhön, eikä sitä voi erottaa mistään järjestötyön osa-alueesta, puhutaanpa vaikuttamistyöstä tai tapahtumista tiedottamisesta. Keskelle metsää voi käydä maalaamassa graffitin, mutta ei siitä kukaan mitään tiedä eikä se mitään vaikuta, ellei joku asiasta tiedota.

Järjestötoiminta oli minulle tuttua ennen kuin siitä tuli ammatti. Mielenkiinto vapaaehtoistoimintaa kohtaan ei ole laantunut. Minua kiinnostaa suuresti, mikä saa ihmiset toimimaan vapaaehtoisina yhdistyksissä: luottamushenkilöinä, ystäväpalvelussa, vertaistukijoina. Miten vaikutamme siihen, että vapaaehtoiset voivat tehtävässään toteuttaa itseään ja kokea yhteisöllisyyttä?

Kuvani viesti on toivo.

Vakava sairastuminen on elämän kriisi siitäkin huolimatta, että yhä useammalla on toivo paranemisesta. Toivo kantaa ihmistä sairauden kohdatessa ja antaa voimia selviytymiseen. Toivon kipinää ei saa päästää sammumaan, mutta turhaa toivoa ei saa lietsoa. Turhan toivon sijaan pitäisi olla tarjolla apua ja tukea. Potilasjärjestöjen paras tuote on vertaistuki; siinä toivo saa kasvot.

OK on Ok.

Olen ehtinyt lyhyen järjestöurani aikana osallistua OK-opintokeskuksen koulutuksiin, ja edulliset koulutukset ovatkin OK:n suurin anti. Olemmepa OK:n avulla järjestäneet yhdistystoiminnan verkkokurssinkin. Liittomme jäsenyys on jo niin vanhaa, ettei kukaan muista vuosia.

Lopuksi

Haluaisin olla työpöydälläni makaava koira. Voisin katsella työtä tekevää raukein silmin ja välillä ponnahtaa jaloilleni ja ilmoittaa, että nyt on aika lähteä liikkumaan. Koira tietää, että jatkuva istuminen ja näyttöpäätteen tuijottaminen tappaa. Ruumistakin aikaisemmin kuolee luovuus.

Haastan

mukaan Päivi Jurvakaisen SPR :stä.

Klik -tullaan tutuksi Sanna Saarimaan kanssa

Esittele itsesi ja kerro omasta työstäsi

Olen Sanna Saarimaa, järjestösuunnittelija Suomen MS-liitosta. Alueeseeni kuuluu puoli Suomea, eli alue Kokkolasta ylöspäin. Toimistoni sijaitsee Oulussa. Alueella toimii kuusi MS-yhdistystä ja useita kerhoja. Työhöni kuuluu yhdistysten ja kerhojen toiminnan tukeminen monin eri tavoin. Käyn kertomassa ajankohtaisista asioista kerhoilloissa tai järjestän koulutusta ja perehdytystä yhdistystoimijoille. Lisäksi neuvon ihmisiä henkilökohtaisesti esimerkiksi erilaisissa sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa vastaamalla liiton Norma -neuvontapuhelimeen ja –sähköpostiin. Työhöni kuuluu paljon tiedotusta sekä yhdistyksille että yhteistyöverkostoille. Työni on omatoimista ja pidän ihmisten kohtaamisesta. Harmituksen aiheena on sairastavien ja omaisten alueellinen epätasa-arvoisuus eri palveluiden saamisen suhteen.

Toukokuussa vietettävän Maailman MS-päivän tarkoituksena on antaa tietoa ja vähentää ennakkoluuloja. Päivää varten tehdyssä kappaleessa lauletaan ”en oo täydellinen, näe sen taakse!”  Laulun voi kuunnella osoitteessa täällä.

Miten teet yhteistyötä OK-opintokeskuksen kanssa?

OK-opintokeskus järjestää paljon hyödyllisiä koulutuksia, joista välitän tietoa aina alueen yhdistyksille. Erityisesti sosiaalinen media ja siihen liittyvät koulutukset tuntuvat kiinnostavan yhdistystoimijoita tällä hetkellä. OK-opintokeskukselta saatava rahallinen tuki on tärkeä sekä liiton että alueen yhdistysten toiminnassa. Opintokeskus hyödyntää hienosti etäosallistumisen mahdollisuuksia koulutuksissaan, se on hyvä juttu! Tällä hetkellä teemme yhteistyötä opintokeskuksen kanssa suunnittelemalla Neurologisten vammaisjärjestöjen yhteistä ”Ryhdistä yhdistystä” –verkkokurssia, joka alkaa syksyllä.

Miltä pohjoinen Suomi sinusta näyttää? Entä mitä ajatuksia sinulla järjestöyhteistyöstä?

Alueella, jossa välimatkat ovat pitkiä ja toimintaan osallistujia kenties vähän, on järkevää tehdä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Esimerkiksi erilaisia yhdistystoiminnan peruskoulutuksia yhdistykset voisivat järjestää yhteistyössä, samoin vaikkapa erilaisia liikuntatapahtumia. Yhteistyön tekemisessä pitäisi olla rohkeutta löytää uusia kumppanuuksia sellaisistakin järjestöistä, joiden kanssa yhteistyö ei tulisi heti ensimmäisenä mieleen.

Mikä esine olisit omalla työpöydälläsi ja miksi

Ehkä olisin työpöydän alla lojuva selätin, joka muistuttaa jatkuvasti siitä, että pitämällä itsestä huolta jaksaa paremmin myös työssä. Tätä viestiä yritän viedä myös vapaaehtoistoimijoille. Itsestä ja omasta jaksamisesta pitää huolehtia!

Haastan mukaan Hilkka Lahden Munuais- ja Maksaliitosta. Haluaisin kysyä Hilkalta, millainen merkitys viestinnällä hänen mielestään yhdistystyössä on.

KLIK tullaan tutuiksi Raija Similän kanssa

11.    Esittele itsesi ja kerro omasta työstäsi

a)      Nimi, titteli, järjestö
Raija Similä, järjestösuunnittelija. Lihastautiliitto ry
b)    Kerro mitä työsi on?
Ohjausta, neuvontaa ja tukea lihastautia sairastaville, heidän läheisilleen
c)    Kerro joku ajankohtainen järjestökuuluminen
Lihastautiliitolla on perheteeman vuosi Harvinainen – erilainen perhe. Tulossa on mukava kierros Pello, Kolari, Kittilä akselilla oli viikolla 16.
d)    Mitkä asiat tuottavat työssäsi iloa? Entä onko jotain harmistuksen hetkiä?
Iloa tuottaa onnistumiset asiain hoidossa sarastavan hyväksi ja harmitusta ainainen niukkuus rahasta.

2.    Miten teet yhteistyötä OK-opintokeskuksen kanssa?
a)    Kuinka kauan järjestösi on ollut OK-opintokeskuksen jäsen?
Ainakin koko oman työhistorian ajan veikkaan  11 vuotta, luulen että enemmän.
b)    Miten hyödytte jäsenyydestä?
Saamme rahallisen korvauksen kuluihin ja koulutusta
c)    Mitä OK-opintokeskuksen palvelua voisit suositella muillekin?
Koulutusta
d)    Miten OK-opintokeskuksen voisi kehittää toimintaansa?
Jaa, ei tule äkkiseltään mieleen muuta kuin Ouluun esteetön paikka, pyörätuolia käyttävät ei sinne pääse.
3.    Miltä pohjoinen Suomi sinusta näyttää? Entä mitä ajatuksia sinulla järjestöyhteistyöstä?
Neurologiset järjestöt ovat tehneet jo vuosia yhteistyötä, Oulussa oleva Kumppanuuskeskus luo myös yhteistyöpuitteet monen eri järjestön kanssa. Oma työ on aina keskiössä ja yhteistyölläkin on rajansa. Olen huomannut että neurologisten paikallisyhdistysten voimavarjoja voisi yhdistää, monet harvinaisia sairauksia ja toimija ovat pääasiassa vapaaehtoisia.
b)    Ajankohtaisia ilmiöitä pohjoisessa Suomessa (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu)
Omat paikallisyhdistykset ( kaksi) saivat molemmat RAYn toimintatonnin, joka kovasti ilahduttaa heitä ja tuo alueelle uutta toimintaakin.

4.    Loppukevennys: Mikä esine olisit omalla työpöydälläsi ja miksi?
Kastelukannu,  koska työni ei ole koskaan kuivaa

5.    Kenet haastat mukaan seuraavaksi ja mitä haluaisit häneltä kysyä?
Sanna Saarimaa,  Suomen MS- liitto ry.